Bokashirouheissakin on eroja
Nettikaupoista on saatavilla erilaisia rouheita; on hyvin kuivatettuja rouheita, säilyvyydeen takaamiseksi tai on hieman kosteampia rouheita. Joihinkin bokashirouheisiin on käytetty pelkästään lesettä ja joihinkin taas on lisätty spelttikuoria ja EM-Keraamista jauhetta, hajujen loitolla pitämiseen.
Rouheita voi myös tehdä itse, käyttäen leseitä, vettä, EM-kantaliuosta ja ruokosokerimelassia.
Yhteinen tekijä näillä kaikilla on se että ne käytetään kun fermentoidaan biojätettä. Toinen rouhe toimii ehkä paremmin kuin toinen, mutta miten voitaisiin tietää mikä fermentoi biojätteen parhaalla tavalla? Mitä tapahtuu maaperässä, multaantumisen jälkeen?
Miten hyvä Bio-Bokashi on verrattuna omatekemään bokashirouheeseen, tai toisiin markkinoilla oleviin bokashirouheisiin??
Millainen vaikutus EM-Keraamisella jauheella on biojätteiden käymiseen tai bakteerien eloonjäämiseen maaperässä?
Seuraavaa testiä tehtiin Ruotsissa Mikrojord-yrityksen toimesta. Tekstin on vapaasti käännetty ruotsinkielestä.
Stressitesti
”Olen pitkään ollut utelias siitä miten EM-Keraaminen jauhe todella toimii ja millä lailla se voisi vaikuttaa biojätteeseen tehdessäni bokashia. Bio-Bokashi sisältää pienen määrän EM-Keraamista jauhetta, mutta kun tein omat rouheeni en ole vertaillut onko niissä eroavaisuuksia vai ei. Joten ajattelin tehdä stressitestin, jossa voisin samanaikaisesti verrata Bio-Bokashin omiin kotitekoisiin bokashirouheisiin.
Oma rouheeni tein viime syksynä käyttäen ekologista vehnälesettä, vettä, EM-kantaliuosta ja ruokosokerimelassin.
Suunnittelu Otin yhdeksän pientä läpinäkyvää muovilaatikkoa kansineen. Jakamalla ruokajätteet kolmeen laatikkoon olisi helpompaa tehdä oikean johtopäätöksen. Joten, ensimmäiset kolme laatikkoa sai biojätettä johon oli sekoitettu vain omaatekemääni rouhe, toiset kolme laatikkoa sai Bio-Bokashirouhetta ja viimeiset kolme laatikkoa saivat omatekemääni rouheen johon olin sekoittanut noin 2 prosenttia EM-Keraamista jauhetta, eli vain muutaman gramman. Olin siis päättänyt testata vaikeita ja raskaita ruuanjätteitä, sellaisia ruokia jonka tiedän että haisee todella pahalle jos käyminen jostain syystä menee pilalle. Ajattelin että stressitestillä voisin selvästi määrittää EM-Keraamisen jauheen vaikutus biojätteeseen. Oli myös tärkeää saada jotakuinkin samanlaisia ruuantähteitä kaikkiin laatikoihin, joten täytyi olla sellaista jota syödään normaalisti.
Valinta osui näihin; katkarapujen kuoret, kukkakaalin jäämät, kahvi, suodatinpussit, kananmunankuoret, appelsiininkuoret ja banaani. 80 prosenttia ruokajätteistä koostui siis näistä. Loput 20 prosenttia koostui tavallisista ruuantähteistä, eniten ehkä hedelmien- ja vihannesten kuorista ja -tähteistä.
Stressitesti alkaa
Kuva: Erä 1 on valmis fermentoitavaksi.
Aloittaessani stressitestin halusin että kaikki materiaali päätyisi muovilaatikoihin suunnilleen samaan aikaan. Joten testin kolmelle bokashirouhetta varten keräsin ruokajätteen ensin kolmeen kannellisiin ämpäriin joka sai seistä kaksi päivää. Sekoitin bokashirouhetta myös ruuanjätteen väliin. En huomannut mitään hajuhaittoja näistä kolmesta ämpäristä, vaikka sinne oli laitettu katkaravunkuoria ja kaalia, joten kaikki eri rouheet oli toiminut hyvin tähän asti. Muovilaatikoiden pohjalle kaadoin nestettä keräävää puupellettirouhetta. Sitä meillä on kissojen vessalaatikoissa, se ei haisee miltään ja on käsitelty siten, että se imee nestettä hyvin. Meidän kissojen vessalaatikot ovat käytännössä täysin hajuttomia tällä puupurulla, joka on myös ekologinen ja voidaan kompostoida.
Puupurun päälle painelin jätteet kasaan niin hyvin kuin pystyin ja ripottelin ohuen kerroksen bokashirouhetta vielä päälle ennenkuin laitoin kannen päälle. Muovilaatikoiden kansi ei ollut täysin ilmatiivis, joten jokainen laatikko käärittiin vielä muovikalvolla, useamman kierros laatikon ympäri. Jokainen muovilaatikko käärin vielä kevyen ja ilmatiiviiseen muovipussiin varmuuden vuoksi jos olisi alkanut vuotoaa tai olisi haissut liikaa. Ny laatikot saivat käydä kuukauden huoneenlämmössä. Ensimmäinen laatikkoerä sai fermentoitua neljä päivää kauemmin kun toiset, mutta mielestäni sen ei pitäisi vaikuttaa lopputulokseen mitenkään, koska laatikot saivat kuitenkin käydä reilusti yli sen kaksi viikkoa joka on normaali käymisaika.
Stressitesti on valmis
Ja sitten tänään koitti vihdoinkin aika jolloin sain avata laatikot. Myönnän, en uskonut että saisin niin erilaisia tuloksia eri laatikoiden välillä.
Kuva: Stressitestin tulos.
Oma rouheeni oli kaikista huonoin, rouhe jossa oli EM-Keraaminen jauhe oli yllättävän tehokas ja Bio-Bokashirouhe oli selviytyi testissä loistavasti.
Erä 1 Omatekoinen bokashirouhe
Ensimmäinen asia jonka huomasin kun avasin ne kolme laatikkoa johon olin käyttänyt omaatekemääni bokashirouhetta, oli todella inhottava haju.
Se oli myös valkoisen pörröisen homerihmaston peittämänä, myös ilmataskujen kohdalla, kun biojätettä ei ollut painettu tarpeeksi tiiviisti, oli myös muodostunut valkoista hometta.
Olen oikeastaan aika yllättynyt tuloksista, koska uskoin todella että omatekemääni rouhe toimii hyvin ämpärissä, mutta ilmeisesti tämä oli ollut liian haasteellista sille.
Kuva:
Erä 1, paljon valkoista homerihmastoa ilmataskuissa.
Erä 2 Bio-Bokashirouhe
Tähän erään olin käyttänyt Bio-Bokashirouhetta, ja näissä laatikoissa tuoksu oli miellyttävä ja hieman hapanimelä. Pinnalla oli ilmestynyt siellä sun täällä valkoisia pilkkuja hiivasta, ja ruokajäte oli painunut kasaan käymisen aikana. Kahteen laatikkoon oli alkanut kehittyä hieman valkoista hometta yhteensä kolmeen pieneen paikkaan. Tässä erässä oli ilmeistä että oli kertynyt nestettä pohjan puupuruihin, joka oli paikoin tummempi. Nesteiden kertyminen prosessin aikana osoittaa että käyminen on onnistunut.
Erä 3 Omatekoinen bokashirouhe EM-Keramiikkajauheella
Viimeiseen erään olin käyttänyt omaatekemääni bokashirouheeni johon olin lisännyt EM-Keraamista jauhetta. Näiden laatikoiden haju oli hieman terävämpi, mutta silti raikkaan hapanimelän tuoksuisia. Hieman valkoista hometta oli kahdessa laatikossa, mutta ei ehkä mainitsemisen arvoa jos vertaa erä 1:een ilman EM-Keraamista jauhetta. Hieman tummia nestelänttejä oli ilmestynyt pohjan puupuruun mutta ei niin paljon kuin erä 2:ssa Bio-Bokashirouheella. Sitten oli aika tyhjentää laatikoita ja tutkia mitä oli tapahtunut puupurulle Erä 1, oli tuskin fermentoitunut lainkaan. Sen pystyin päättelemään sekä puupurusta joka oli väriltään vaaleaa eikä ollut kostunut kun ei ollut kertynyt nestettä, että ruokajätteestä joka oikeesti oli tahmeana möykkynä puupurujen päällä. Lannankaltainen ja kamala haju oli jo riittävä osoitus siitä, että jotain on mennyt pieleen näissä laatikoissa, mutta oli silti mielenkiintoista että laatikoiden keskiosassa ruokajätteessä ei ollut tahpahtunut fermentoitumista lainkaan. Katkaravunkuoret ja appelsiininkuoret olivat paljon vaaleampia verrattuna muihin laatikoihin. Seuraavat kolme laatikkoa olivat Bio-Bokashirouhe-laatikot eli erä 2. Näihin laatikoihin oli kertynyt paljon nestettä jonka pohjan puupuru oli imenyt ja se oli saanut hyvin tumman värin. Verrattuna erä 1:seen oli fermentoituneet katkarapu- ja appelsiininkuoret tummempia väriltään ja löyhiä rakenteeltaan. Erä 3:n laatikoiden haju ja ulkonäkö muistuttivat erää 2, mutta niissä ei ollut kertynyt yhtä paljon nestettä pohjalle ja puupuru tarttuikin hieman fermentoituneiseen ruuanjätteeseen kiinni. Haju oli hieman voimakkaampi kuin erä 2:n haju, mutta täysin hyväksyttävä ja merkki siitä, että käyminen
oli onnistunut.
Lopputulos
Testissä on varmasti pieniä virheitä, mutta loppputulos näyttää että omaatekemääni rouhe ei ole todellakaan yhtä hyvä kuin Bio-Bokashirouhe. Tulos näyttää myös sen että EM-Keraamisella jauheella on ratkaiseva rooli onnistuneessa fermentoinnissa.
On totta että tulos ehkä olisi hieman erilainen jos olisin käyttänyt hanallisia ämpäreitä, mutta koska kaikki stressitestin muovilaatikot olivat saaneet samankaltaiset olosuhteet, voin tehdä seuraavat johtopäätökset:
- EM-Keraamisen jauheen käyttö bokashirouheessa on väliä. Vain 2% jauhetta oli ratkaiseva tekijä jotta tapahtuisi fermentoitumista eikä mätänemistä.
- Kuiva rouhe kuten Bio-Bokashi, johon on lisätty spelttiakanoita, kalkkeutunutta merilevää ja EM-Keraamista jauhetta, tukevat turvallisen käymisen vaikeissakin olosuhteissa. Bokashin happamassa tuoksussa ei ollut edes ripaustakaan epämiellytävästä hajusta, ja nesteen kertyminen oli alkanut, vaikka tiivistäminen oli ollut vähäistä.
- Yhtä paljon rouhetta käytettiin kaikissa kolmessa testiryhmässä. On mahdollista, että enemmän rouhetta erä 1:n ruuanjätteiden päälle olisi vaikuttanut huonoon lopputulokseen toisella tavalla.
Nyt kaivan testien sisällön kolmeen eri multatehtaaseen ja palaan ehkä kertomaan jos on jotain mielenkiintoista kerrottavaa.”
Alkuperäinen julkaisu testistä löydät täältä:
Testin on tehnyt yritys nimeltään Mikrojord joka sijaitsee Ruotsissa. (www.mikrojord.se)
Kuvat ovat Mikrojordin ottamia ja he omistavat tekijänoikeudet niihin.
Käännös on tehty Bokashi Garden Finlandin toimesta.
Kiitämme Mikrojord että saimme julkaista heidän testinsä kotisivuillemme.
Tallenna
